Verbal reports obtained from the experiment

Notes

[1] Participant numbers range from 12 to 22 (number 20 is missing, while no actual participants were removed).
[2] Verbal report number is presented only for the purposes of referring to this dataset.

Verbal
report
number		 Participant Verbal report
    Laatia
1 12 No siis, mä voin laatia vaikka lomakkeen. Mä työstän sen, laadin siitä jotakin
2 13 Laatia joku asia, valmistella
3 14 Suunnitelman tekemistä, tämmöstä ei niin fyysistä työn tekemistä.
4 15 Suunnitelmia laaditaan. Mitenkäs selittäisi sanan laatia? No se nyt on vaan, esimerkiksi laaditaan piirustuksia. Enimmäkseen suunnittelua.
5 16 Laatia, suunnitella, jotenkin määritellä.
6 17 Laatia on tehdä, saattaa valmiiksi.
7 18 Tää on sellanen, jos pitää tehdä joku iso projekti, tai vaikka pienikin projekti, niin pitää aina laatia joku suunnitelma, että se projekti onnistuu mahdollisimman hyvin, ettei tota mee mönkään.
8 19 Tehdä. Laatia esimerkiksi joku suunnitelma.
9 21 No suunnitella. Tehdä jotain valmiiks etukäteen siinä jotenkin. Tai en mä tiedä, onko siinä sitä etukäteen tehtävää, mutta joka tapauksessa vaikka laatia kysymyksiä tai tehdä valmiiksi.
10 22 Tehdä vaikka joku suunnitelma.
    Laadiskella
11 12 No sit mä en varmaan enää laadi sitä lomaketta, mä käytän sitä esimerkkinä, vaan mä varmaan jotenkin pohdin sitä miten se laatiminen pitäs toimittaa
12 13  
13 14 Laadiskella on sit sellasta ei niin systemaattista tai suunnitelmallista. Vähän tehdään samalla, kun laaditaan, niin tehdään jotain muuta.
14 15 No se ois vähän niin kuin piirtää piirreskellä, laulaa lauleskella. Niinku sellasta kevyempää dusailua.
15 16 Vähän sillei puolihuolimattomasti laatia.
16 17 Olla tapana laatia.
17 18 Laadiskella: Tää ois tää sama asia, vähän jotenkin, jos tavallaan vaikka harratettais jotain jonkun suunnitelmien laatimista, niin sit se ois sellasta laadiskelua.
18 19  
19 21 No vähän sama asia, mutta taas niinku tää huolettomuus-aspekti, että vähän niinku tehdä, mutta ei sit niinku niin vakavasti.
20 22 Vähän niin kuin puolihuolimattomasti laatia jotain asioita. Tai niinku vasemmalla kädellä tehdä.
    Laadiskelu
21 12 Tää on sitten varmaan sellasta enemmän pohtivampaa työstämistä, missä siis laaditaan jotain, mutta... Pohtimalla laaditaan
22 13  
23 14 Laadiskelu on se tapahtuman nimi, kun tehdään tällasta ei-niin-systemaattista laatimista.
24 15 No vähän samanlailla kuin ois pohtia pohdiskelu, niin sit tämmönen piirtely, vähän kevyemmän sorttista toimintaa.
25 16 Substantiivimuoto edellisestä. Puolihuolimattomasti laatiminen.
26 17 Tääkin on vähän niin kuin olla tapana laatia ei niin vakavalla mielellä, vähän sillei hepposesti.
27 18 No se ois just se laadiskelu, eli jos jotenkin kevyesti vähän harrastelee suunnitelmien laatimista, niin sitten se tapahtuma voi olla laadiskelu.
28 19  
29 21 Tää on nyt taas niinku se sama asia, mutta tässä kuvataan sitä koko tekemistä, eikä tää oo niinku verbimuodossa tää, jos ois joku tekijä tässä itse tässä samassa oletettavissa.
30 22 Sama asia, substantiivi.
    Laadiskeluilla
31 12 No siis oisko tää joku sellanen tilanne, että tehdään useita laadintoja ja voidaan yhdessä jotenkin... Ei... Laadiskeluilla...Joo en, mä painan punasta nyt.
32 13  
33 14  
34 15 Vois sanoa, että näillä laadiskeluilla ei vaikka saatu aikaiseksi mitään sen kummempaa, niin se ois tämmönen niinku... No, ehkä joku vois puheessansa sanoa noin, mutta kirjoitettuna se saattas sitten jo olla vähän vaikeammin ymmärrettävää.
35 16 Vähän niin kuin puolihuolimattomasti laatimisilla.
36 17 Tää on, että joku on saanut vaikka jotakin aikaan sillä, että sillä oli tapana laadiskella, eli sitten sanotaan, että se on saanut sen aikaan laadiskeluilla.
37 18 No sitten, jos on se laadiskelu elikä se tapahtuma, niin sitten sen vois sijoittaa tällasessa muodossa johonkin lauseeseen. Eli vaikka "Näillä suunnitelmien laadiskeluilla ei ollut mitään merkitystä projektin onnistumiseen" esimerkiks.
39 21 No nyt mä sanoisin, että tää ois sit jotenkin tota, et jotenkin viitattais nyt siihen äskeiseen tekemiseen, joka ei ollu enää niin vakavaa kuin se laatiminen, eli siihen laadiskeluun. Että niinku johonkin niiden ominaisuuksiin tai niinku, et se ois niinku osa jotain lausetta.
40 22 Tää ois mun mielestä sama kuin se laadiskella, mutta jotenkin murteenomaisempi ilmaisu.
    Laadiskeluilu
41 12 Laatimista, mutta siinä ei enää laadita mitään, vaan se on semmosta ihme muka-laatimista
42 13  
43 14  
44 15  
45 16  
46 17  
47 18  
48 19  
49 21 Tää on itse asiassa vähän paha, koska... Kyllä ehkä mä niinku taas tajuisin sen sillei samalla tavalla kuin sen laadiskelu, mut se ois vaan niinku vielä vähän enemmän väännetty sellaseks vielä niinku vähän huolettomammaks. Et tavallaan niinku suunnitella tai tehdä jotain, mut vähän niinku sinne päin.
50 22 Niin kuin tämäkin.
    Villa
51 12 Tietynlainen joku suuri huvila, tai sitten villa, mitä saadaan lampaista ja tehdään lankaa
52 13 Lampaan villa
53 14 Villa on joko eläimestä saatavaa, tai kasvistakin saatavaa, pehmeää kuitua. Villa on myös rakennustyyppi. Suomalainen vastine voisi olla ehkä huvila.
54 15 No kaksikin merkitystä. Tää voi olla huvila. Tai sitten tää voi olla tällanen luonnonmateriaali, villa, josta tehdään vaikka puseroita.
55 16 Sitä saadaan lampaista. Tai huvila.
56 17 Se, joka tulee lampaasta ja josta kudotaan sukkia.
57 18 No villa on yks sellanen materiaali, mistä tehään vaikka villapaitoja tai villapipoja tai muuta. Saadaan lampaasta käsittääkseni ainoastaan. En tiedä saadaanko kai ehkä jostain muustakin.
58 19 Villa voi tarkoittaa esimerkiksi lampaan villaa, tai sitten huvilaa.
59 21 No siis lampailla on, tästä tehdään vaikka puseroita. Ja tota, materiaali.
60 22 Kangas- tai lankamateriaali.
    Villattaa
61 12 Päällystää villalla seiniä
62 13  
63 14 Rakennusta kun eristetään, niin se voidaan villattaa ja pistää sen seiniin lasivillaa tai jotain muuta vastaavaa eristettä.
64 15 Niin sitten on karhunvilla. Jos joku vaikka rakentais taloa ja sit se laittais sinne vuorivilloja, niin sen vois ehkä sanoa, että se villattaa sitä.
65 16 No vaikka kietoa joku villaan.
66 17 Peittää villalla.
67 18 Kyllä mulle tästkin tulee sellanen, sellanen voisko sanoo mielleyhtymä, että jos tekee mieli vaikka kosketella jotain villaa, niin sillon sitä ihmistä villattaa. Mut ei se nyt kyllä mitään tarkota. [Paa sit vihree]
68 19  
69 21 Mä varmaan veikkaisin, että tää ois joku semmonen termi, että tällä niinku tehdään sitä villaa. Mutta tota, jos joku käyttäis tätä termiä, niin mä oikeesti ajattelisin että tää on jotain outoo murretta, niin ehkä mä en sit tajuis tätä.
70 22 Esimerkiksi, jos haluais villavaatteen ympärillensä kun paleltaa, niin vois villattaa.
    Villatattaa
71 12  
72 13  
73 14 Kun tämä erityistoimenpide teetetään jollain toisella, niin se villatetaan.
74 15  
75 16 Käskeä jonkun toisen kietoa joku villaan.
76 17 Laittaa joku toinen peittämään villalla.
77 18  
78 19  
79 21  
80 22 Saada muut ihmiset laittamaan villatakit päälle.
    Villatatella
81 12 Tästä tulee mieleen joku italiankielinen pasta... Tää on nyt kyllä italiankielinen pasta.
82 13  
83 14  
84 15  
85 16 Käskeä jonkun toisen kietoa villaan, mutta sillai vähän niinkun ettei suoraan käske, vaan vähä niinku ohjeistaa että vois tehdä sillalailla.
86 17 Tää on myös sama, että laittaa joku toinen peittämään villalla, mutta tehdä sitä niin kuin samalla tavalla kuin "soitella" eli sanotaan nyt vähän niin kuin hepposesti.
87 18  
88 19  
89 21  
90 22  
    Villatatelettaa
91 12 Tää on sit italiankielinen kahvi
92 13  
93 14  
94 15 No vois toikin ehkä olla joku sana, mutta sillon se vois kyllä olla jo jotain muuta kuin tohon villaan liittyvää, kun siinä on niin paljon kaikkee tavaraa välissä, villatatelettaa. Se vois olla johonkin tällaseen tatelemiseen liittyvä. Ei se oikein tarkota mulle mitään.
95 16  
96 17  
97 18  
98 19  
99 21  
100 22  
    Viesti
101 12 No ehkä tekstiviesti. Viesti, mikä annetaan toiselle jollakin tavalla
102 13 Joku posti tai vastaava
103 14 Fyysinen tai sähköinen tai kerrottu asia jollekin. Ihmiseltä ihmiselle tai koneelta koneelle tai koneelta ihmiselle.
104 15 Niinku message. Viesti voi olla vaikka tekstiviesti tai joku tämmönen non-verbaalinen kehon kieleen liittyvä viesti. Jonkin sortin informaation välitystä.
105 16 Joku tämmönen kommunikaation sisältö.
106 17 Joku sanoma, jonka voi lähettää jollekin toiselle.
107 18 Viesti voi olla vaikka tekstiviesti, mikä kirjoitetaan kännykällä jollekin kaverille. Tai sähköpostiviesti, mikä lähetetään tietokoneella.
108 19 Joku voi lähettää toiselle esimerkiksi viestin, joka voi olla joku sanoma tai tiedonanto.
109 21 Jotain merkityssisältöistä, jonka lähettää jollekin toiselle, tai antaa.
110 22 Lähettää joku sanoma paikasta toiseen. Tai siis se itse sanoma on se viesti.
    Viesteillä
111 12 Vähän niin kuin viestitellä, mutta ei niinku sama asia, vaan tehään se jotenkin sillei lyhemmän kaavan kautta. Mutta viestittämistä kuitenkin edelleen, mutta eri tavalla.
112 13 Joku tuttu viesteilee jonkun toisen kanssa
113 14 Epämuodollista viestien vaihtoa ihmisten välillä.
114 15 Äkkiseltään kuulostais niinku verbiltä, mutta se ei ois niinku verbi kuitenkaan. Ehkä se on niinku vaan, että joku on lähestynyt henkilöä tekstiviesteillä. Se ois ehkä sellasessa yhteydessä ymmärrettävä.
115 16 Lähettää viestejä.
116 17 Tässä kerrotaan, että millä jotain on tehty. Joku on vaikka loukannut toista henkilöä viesteillä, niin mun mielestä tämä olisi se väline siihen.
117 18  
118 19 Viesteillä tarkottaa sitä, että vaihdetaan useita viestejä keskenään.
119 21 No tässä nyt tulee tää vastavuoroisuus, että molemmat vähän lähettää, antaa viestejä tai jotenkin.
120 22 Esimerkiksi tekstiviesteillä, eli lähettää edes takaisin lyhyitä sanomia.
    Viesteily
121 12 Viestitellään ilveillen
122 13 Ne samat tyypit on viesteillyt aikaisemmin
123 14 Tätä epämuodollista viestin vaihtoa voisi kutsua viesteilyksi.
124 15 Ehkä joku teini vois sanoa sillei, kun se lähettä tekstareita kauheesti, niin tota viesteily.
125 16 Samoin lähettää viestejä.
126 17 Viesteily on, tai ei se oikeasti oo, mutta se voisi olla viestien lähettelyä.
127 18  
128 19 Viesteily kuvaa sit sitä äskeistä tapahtumaa, eli on usea viestin vaihtaja, jotka vaihtavat niitä viestejä, ja sitten se viesteily on se tapahtuma.
129 21 Tässä puhutaan sit siitä koko tekemisestä, siitä viestittämisestä tai jotenkin.
130 22 Substantiivi samasta.
    Veisteilyys
131 12 Siis tästä tulee mieleen joku veistos. Jotenkin veistoksiin liittyvä, mutta en tiedä mitä.
132 13  
133 14  
134 15  
135 16 Tähän tulee melkein sama merkitys kuin niinku viesteily ylipäätään, mut se on vaan viesteilyys. En mä tiedä.
136 17  
137 18  
138 19  
139 21  
140 22  
    Viesteillyyskellä
141 12  
142 13  
143 14  
144 15  
145 16  
146 17  
147 18  
148 19  
149 21  
150 22  
    Laulaa
151 12 Siis laulaaa, lalalaa. Miten ton nyt selittäs?
152 13 Laulaa joku kappale
153 14 Kaunista äänen muodostusta. Eroaa puheesta.
154 16 Tuottaa äänellä tämmöisiä melodioita.
155 17 Laulaminen on, tai laulaa on tehdä laulamista.
156 19 Laulaa esimerkiksi jotakin laulua. Käyttää ääntä sillei, että siitä tulee musiikkia.
157 21 Se on verbi. Laulaa lauluja. Päästellä ääntä suustaan.
158 22 Tuottaa musiikkia itsellään.
    Laulu
159 12 Laulamalla suoritettu laulu
160 13 On joku biisi
161 14 Kirjoitettu ja sävelletty musiikillinen esitys, joka lauletaan ja soitetaan.
162 16 Tämä äänellä tuotettu melodia. Joskus myös ennalta määritelty, sanat ja melodia.
163 17 Laulu voi olla se ääni, joka tulee kun joku laulaa, tai sitten se kokonaisuus, johon kuuluu musiikki ja sitten se itse laulu.
164 19 Jokin musiikkikappale.
165 21 Se on sitten jotain, mitä lauletaan, eli se on tavallaan niinku se tekemisen kohde tai... En mä tiedä, voi kai sanoa, että se on se yksittäinen päästelty ääni.
166 22 Substantiivi samasta eli yksi semmonen, yksi kokonaisuus. Musiikkipätkä.
    Lauluttaa
167 12 Sillon kun tekee mieli laulaa niin lauluttaa.
168 13  
169 14 Kanttori lauluttaa kuorolaisia.
170 16 Tuotattaa jollain laulu, joko äänellisesti tai sitten että tuottaa sillä laulu paperilla
171 17  
172 19 Sekään ei ehkä ole niinku virallinen sanakirjasana, mutta vois ajatella, että joskus voi... No ehkä se ois enemmän laulatuttaa siinä tapauksessa, jos haluais...
173 21 Oisko tää nyt sitten, että tässä ois taas sit tekijä vähän se toinen kuin se laulaja, eli joku toinen lauluttaa. Tai oikeestaan ei. Lauluttaa, onks se.. Lauluttaa. Itse asiassa nyt kun mä rupeen miettimään, niin tarkottaaks se sitä, että tekee mieli laulaa. Mä sanon, mä tajusin sen itse asiassa niin, mä luin sen eka väärin vaan.
174 22 Saada joku toinen laulamaan. Vähän käskeä toisia laulamaan.
    Laulutattaa
175 12 Joku pistää sut laulamaan.
176 13  
177 14  
178 16 Täs ois taas niinku, että tekisi mieli tuottaa laulu.
179 17  
180 19  
181 21 No en mä tätä kyl sanois suomen kielen sanaks, mut kyl mä silti tajuisin, jos joku sanois mulle, että sitä laulutattaa, niin edelleen mä sanoisin, että sitä tekee oikeesti mieli laulaa. Tai laulutattaa, tekee toiselle mielen laulaa.
182 22 Musta tää ois sama kuin edellinen. Eiku se ois sitten laulattaa. Ei tää oo musta järkevä.
    Laulutattua
183 12  
184 13  
185 14  
186 16  
187 17  
188 19  
189 21  
190 22  
    Mitata
191 12 Siis vaikka mittanauhalla mitata pituuksia.
192 13 Ottaa jostain mittaa
193 14 Saada numerotietoa jostakin asiasta. Esimerkiksi ihminen voidaan mitata ja saada sen pituus senttimetreinä.
194 16 Ottaa jostain mittoja, muuttaa jollekin skaalalle.
195 17 Ottaa mittaa eli tehdä jotain, vaikka punnita tai mitata pituutta jostain asiasta.
196 18 No mitata. Se on sellanen, no esimerkiks jotan aikaa voidaan mitata tai matkaa voidaan mitata, et saadaan joku määräaikaa tai määrämatkaa
197 19 Mitata tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jonkun painon tai pituuden mittaamista, tai annetaan sille joku mittayksikkö, arvo.
198 21 Ottaa jostain määrästä selvää tai niinku jotenkin määritellä jotain määriä.
199 22 Voi käyttää monissa, esimerkiksi välimatkaa tai. Mä liitän sen kaikkeen matemaattiseen tämmösen mitata.
    Mitattaa
200 12 Pyytää jotain muuta mittaamaan omasta puolesta joku asia
201 13 Joltain muulta pyytää ottaa mittaa
202 14 Mitattaa on, jos menen jonnekin paikaan ja pyydän, että joku mittaisi minut.
203 16 Joko käskeä jonkun toisen mitata, tai kohdistaa se mitan skaala jotenkin oikein, sekin vois olla mitattamista.
204 17  
205 18  
206 19  
207 21 Vähän sama kuin mittauttaa, mutta ootas... Mä tajuisin sen, et se ois sama kuin mittauttaa, niinku tavallaan antaa jonkun toisen mitata tai ottaa niitä määriä selville.
208 22 Käskeä jotakuta toista mittaamaan asioita. Eiku se ois mittauttaa se. No se ois täsmälleen sama ku niinku huvittaa. Nyt minua huvittaa mitata asioita.
    Mitate
209 12 Tää on varmaan japaniksi jotain... Tää on siis jokin japaninkielinen kungfu-sarja. [Painaa lopulta kuitenkin punaista]
210 13  
211 14 Mitate voisi olla se mittaustulos. Raakanumero.Yksittäinen raaka mittaustulos.
212 16  
213 17 Mitate vois olla jonkun tyyppinen mitta, joka on niinku jonkinlainen mittauslaite.
214 18  
215 19  
216 21  
217 22 Tästä mä en kyllä keksi, mikä tämä ois. Se vois olla joku mittaustulos. Mutta ei se mun mielestä oo mikään kunnollinen sana.
    Mitatteus
218 12  
219 13  
220 14  
221 16  
222 17 Jos mitate oli mittauslaite, niin silloin mitatteus on sen laitteen ominaisuus, mikä se on.
223 18  
224 19  
225 21  
226 22  
    Mitatteuksellinen
227 12  
228 13  
229 14  
230 16  
231 17 Tääkin on tavallaan sen ominaisuus, tai kuvaus siitä, että joku on sellainen, millainen mitate on.
232 18  
233 19  
234 21  
235 22  
    Valvoa
236 12 Kun ei saa unta niin valvoo
237 13 Pysyä hereillä
238 14 Ei nukkumista. Yleensä yöllä valvotaan, mutta päivällä ollaan hereillä.
239 15 Yöllä voi valvoa, siis pysyä hereillä, ettei nuku. Ja sit voi valvoa esimerkiks vaikka välitunnilla lapsia, kattoa niitten perään.
240 16 Joko katsoa päältä, eli valvoa jotain tilannetta, tai sitten valvoa, että ei nuku.
241 17 Ei nukkua.
242 18 No valvoa on esimerkiks illalla, kun kello on paljon ja pitäs mennä nukkumaan. Sit ei meekään nukkumaan, niin se on valvomista. Tai sit jotain asiaa voi valvoa. Esimerkiks jotain ylioppilaskirjoituksia. Siellä on aina valvojia, jotka valvoo sitä tilannetta.
243 19 Olla valveilla, ei siis nukkua.
244 21 No ei nuku.
245 22 Pysyä hereillä ja ei nukkua.
    Valvoilla
246 12 Sillein puoliksi nukkuu ja puoliksi on valveilla
247 13  
248 14 Tää vois olla tämmöstä vähän unen ja valveen rajamailla olevaa olotilaa.
249 15 No just sillei et vaikka joku välkkävalvoja ei sillei aktiivisesti seurais niitä lapsia, vaan se vähän niinku hengais siellä ja sivusilmällä vähän niinku kattois niitten perään. Se vois olla ehkä valvoilla.
250 16 No esimerkiks tällä vois olla semmonen merkitys, että jos esimerkiksi yöllä ei saa kunnolla nukuttua ja osin on hereillä, niin on usein semmosia valvetiloja, niin se vois olla tän tyyppistä. Tai sitten puoliksi jotenkin valvoa jotain tilannetta.
251 17 Olla tapana valvoa.
252 18 Tää on taas vähän siltä väliltä, mitäköhän mää..? Valvoilla, tää on kans vähän semmosta ehkä jotenkin kepeämpää valvomista, mutta ei tää oo kyl mun mielestä suomee. [Sä voit siinäkin, kun sulla on merkitys, niin pistää sitä vihreetä, ja mä vaan sit erikseen katon ---] Kyllä sen tavallaan ymmärtää, että se vois tarkottaa jotain, mut ei ehkä ihan niinku oikeeta suomee.
253 19  
254 21 No vähän sillei niinku, et vähän niinku et ei nuku, mut ei ihan niinku täysin valvokaan.
255 22 Vois olla vähän samaa kun niinkun, jos esimerkiks luennolla rupee pilkkimään, elikkä niinku pää nuokahtaa, sillei torkahtelee, niin tämä ois sen vastakohta ehkä. Olla jotenkin puolihereillä.
    Valvoilettaa
256 12 Tekee mieli olla valveilla
257 13  
258 14 Tää on ehkä neutraalimpi muoto jostain valvottamisesta. Valvottaminen on semmosta väkinäistä, mutta tää on sellasta ei niin väkinäistä valveilla pitämistä.
259 15 Se koulun reksi vois pistää jonkun tarkoituksella valvoileen sinne pihaan, niin sit se reksi valvoilettais sitä välkkävalvojaa
260 16 Jos tekisi mieli osin valvoa.
261 17 Tehdä jollekin toiselle tapa valvoa.
262 18  
263 19  
264 21  
265 22 Joku toinen pistää henkilön tekemään tätä, mitä äsken kuvasin eli olemaan puolihereillä. Vois olla.
    Valvoiletattaa
266 12 Tekee mieli valvoa
267 13  
268 14 Antaa jonkin tehdä tätä ei niin väkinäistä valveilla pitämistä.
269 15  
270 16  
271 17  
272 18  
273 19  
274 21  
275 22 Vähän niin kuin henkilöä huvittais tehä, huvittais olla puolihereillä. Eli niinku vähän sama kun väsyttää, niin nyt minua valvoiletattaa.
    Valvoiletatella
276 12  
277 13  
278 14  
279 15  
280 16  
281 17 Olla tapana saada joku toinen sellaiseen tilaan, että sillä on tapana valvoa.
282 18  
283 19  
284 21  
285 22 Tää ois niinku edelleen sama eli henkilö niinku välillä tekis tämmöstä puolittain hereillä olemista. Vähän sama kuin kehitellä tai typeillä. Mutta sillon tällön tekee sitä valveilla olemista.
    Ilma
286 12 Tämä mitä me tässä hengitetään
287 13 Jota hengittää
288 14 Ilma, jota hengitämme. Kaasuseos, jota ihminen tarvitsee elääkseen.
289 15 Sitä hengitetään
290 16 Ilma eli ympäröivä aines.
291 17 Ilma on se, mitä me hengitetään.
292 18 No ilma on se, mitä on meidän ympärillä ainakin tuolla ulkona ja vähän sisälläkin toivottavasti, ja mitä hengitetään sisään.
293 19 Se on ilma, joka ympäröi meitä. Ilma, jota hengitämme. Tai myöskin sää [viimeinen kommentti tuli vasta, kun seuraava sana oli jo painettu]
294 21 Me hengitetään tätä, tai voi puhua myös säästä. Ympäröi meidän maapalloa.
295 22 Elikkä siis mitä hengitetään. Mikä ympäröi.
    Ilmailla
296 12 Katella maisemia
297 13 Lentää
298 14 Ilmailla taas on ilmassa oloa jollain laitteella, jotta pysyy ilmassa pidempään kuin ihmisen omin voimin. Esimerkiksi lentokoneella voisi ilmailla.
299 15 Ilmailla, niinkun ilmailu. Niinku joku henkilö harrastaa vaikka riippuliitoa ja helikopterilentoa ja pienkonelentoa, niin se ilmailee.
300 16 No esimerkiks ilmailu eli lentää lentokoneella.
301 17 Puuhastella ilman kanssa.
302 18 Ilmaillakin varmaan tarkottaa jotain, koska on ilmailulaitos, niin sillon ilmaileminenkin tarkottaa jotain. Eli varmaan jotain lentokoneisiin liittyvää ehkä.
303 19 Ilmailla jollakin ilmailuvälineellä, lentokoneella tai kuumailmapallolla tai muulla voi ilmailla.
304 21 No mä tajusin, et toi on niinku lentämistä.
305 22 Niinku lentää, tai lentää tavalla tai toisella. Jollain laskuvarjolla tai lentokoneella.
    Ilmaileskella
306 12  
307 13  
308 14 Ilmaileskella voisi olla jotain raittiista ulkoilmasta nauttimista.
309 15 Jos vaan sillei lungisti hengailis ilmassa, muttei tää sille mikään oikee sana oo.
310 16 Jos joku vähän niinku silleen ehkä vähättelevään sävyyn, että joku on käynyt ilmailemassa, ja sit se on vähän niinku sellasta ilmaileskua.
311 17 Tähän tulee taas sellanen sävy, että se puuhailla ilman kanssa vähän sillai ei niin vakavissaan.
312 18  
313 19  
314 21 Tonkin mä niinku tajusin, et ois niinku vähän lentelemässä.
315 22  
    Ilmaileskelettaa
316 12 Tekee mieli katella maisemia
317 13  
318 14  
319 15  
320 16 Mieliteko tehdä sellaista.
321 17 Laittaa joku toinen puuhailemaan ilman kanssa ei niin vakavissaan.
322 18  
323 19  
324 21 Itse asiassa nyt mä rupeen miettiin, et kun toi...No joo, toi pääte... Mulle tulee tästäkin mieleen oikeesti, että tekis mieli vähän niinku lennellä.
325 22  
    Ilmaisleskeletattaa
326 12  
327 13  
328 14  
329 15 Edellisestä käskymuoto, mutta ei tarkoita mitään.
330 16  
331 17  
332 18  
333 19  
334 21 Täst tulee taas mieleen, että tehdä jollekin toiselle sellanen mieli, et se vähän haluis lenneskellä.
335 22  
    Pohjata
336 12 Alustaa
337 13  
338 14 No tää on tämmöstä perustamistyötä, et pohjauksen päälle rakennetaan sitten jotain tai maalataan jotain. Synonyymi ehkä jollekin alustamiselle.
339 15 Pohjata vois esimerkiksi sillei et, kun meillä Taik:ssa vaikka tehdä jotain noita hahmomalleja, ja sit ennen ku ne maalataan varsinaisesti, ne käsitellään pohjamaalilla, niin sillon ne pohjataan. Tai jos maalaa vaikka öljyväreillä, niin eka voi pohjalle vähän niinku pohjustaa.
340 16 Luoda jollekin pohja.
341 17 Laittaa vaikka kenkiin uus pohja.
342 19 Se voi olla niinku perustua johonkin. Sama kuin pohjautua.
343 21 No niin, mä tajuisin ton sillei, että pohjustaa. Tehdä jotain niinku taustatyötä. Mä en tiedä, onks toi oikeesti kyl suomen kielen sana, mut sillei mä tajuisin sen.
344 22 Esimerkiksi perustaa ajatuksensa johonkin lähtökohtaan. Pohjata ne siihen.
    Pohjattaa
345 12 Olla ilman pohjaa
346 13  
347 14 Teettää jollain se pohjauksen tekeminen.
348 15 Tää taas siirtyy ihan eri kontekstiin. Jos vaikka joku tekis jotain kippoja, joista pohja valmistettais erikseen kuin se lieriö siinä tai sylinterinmallinen, mikä nyt oiskaan joku lasi, niin sitte, jos siellä ois joku henkilö, joka laittais ne pohjat myöhemmin erillisenä prosessina, niin sillon se pohjattais niitä.
349 16 Täs kans niinku ehkä sitten se, että tavallaan voidaan vaikka tilata joku muu tekemään se pohja.
350 17  
351 19 Sitäkään ei suomen kielessä ehkä käytetä yleensä, mutta vois ajatella että se vois tarkoittaa sitä, että jos asentaa pohjan johonkin asiaan, jossa sitä ei ole.
352 21 Mä tajuisin tonkin sillei, että antaa toisen tehdä sitä taustatyötä. Tai laittaa jonkun toisen tekemään sitä taustatyötä.
353 22 Tää toisaalta vois olla joku semmonen rakentamiseen liittyvä, että laitetaan pohja johonkin. Esimerkiksi tehdään saunan lattia, niin siitä jotenkin vois kuvitella, että vois käyttää tämmöstä sanaa.
    Pohjattaisto
354 12 Tästä tulee mieleen joku sota. Taisto, pohja, sota. Joku taistelutanner. Ja rytisee.
355 13  
356 14 Tää on joku elementtien ryhmä, joka on jonkin asian perustana tai alla. Fyysinen ryhmä asioita.
357 15 Tääkin vois olla vaikka tämmöstä lasipajaslangia. Siellä vois olla joku pohjattaisto. Joku laitteisto vaikka, millä näitä pohjia sitten laitettas kiinni.
358 16 Se vois ehkä olla alue. Esimerkikiksi vaikka olis niinkun jonkun rakennuksen pohjaa, niin se vois olla se alue, se mihin se tehdään. Vähän niin kuin se pohjan aihio voisi olla pohjattaisto.
359 17 Tää vois olla kokoelma niitä edellisiä [loppu epäselvää]
360 19  
361 21  
362 22  
    Pohjattaistous
363 12  
364 13  
365 14  
366 15  
367 16  
368 17  
369 19  
370 21  
371 22  
    Pohjattaistousto
372 12 Sukellustermi, siellä voi tapahtua joku pohja, pinnan alla pohjassa jokin semmonen tapahtuma
373 13  
374 14  
375 15 Toi tousto kuulostaa jo erilliseltä sanalta. Niinku pohjattaistousto, sanotaan vaikka pohjattaishöystö. Mitenkä tän nyt selittäs? Vaikka joku... Tää nyt ei oo sillei enää kauheen selkee sana, mutta jos ois vaikka vene, jossa on veneen pohja, ja siellä pohjan lautojen suuntaisesti menis vaikka joku tousto, joku asia, minkä nimi nyt sattus oleen tousto, niin se vois olla pohjattaistousto.
376 16  
377 17  
378 19  
379 21  
380 22  
    Alistua
381 12 Ei voita, niin alistuu johokin, on pakotettu johonkin alistumaan
382 13 Jäädä jonkin varjoon
383 14 Suostua jonkun käskyvallan alle ilman omaa tahtoa.
384 15 Luopua omasta tahdosta tai päämäärästä ja myöntyä jonkun toisen tahtoon. Nöyristyä. Ei, ei se oo ihan sama sana.
385 16 Olla altavastaajana jollekin.
386 17 Suostua siihen, että joku toinen kontrolloi itseä.
387 18 Tää on sellasta nöyrtymistä. Tai sellasta, että jos tekee jonkun toisen ihmisen tahdon mukaan tai aina sillei, kun se käskee, niin silloin alistuu sen ihmisen tahtoon.
388 19 Suostua jonkun valtaan tai määrättäväksi tai ohjattavaksi.
389 21 Taipua jonkun toisen tahtoon, tehdä niin kuin joku toinen haluaa. Ehkä se vähän viittaa siihen, että ei ite haluais.
390 22 Olla pakotettu suostumaan johonkin, mitä ei itse halua.
    Alistuilla
391 12 Alistumisen hetkellä joku välillinen tila, missä tapahtuu tällainen.
392 13 Tehdä sitä usein
393 14 Jos on tapana alistua joka tilanteessa, tällaisilla ihmisillä on tapana alistuilla.
394 15 Ehkä jos joku käyttäis tämmöstä, niin vois ymmärtää asiayhteydessä, mutta tässä yksistään, irrallisena, vois päätellä, että tää vois olla semmonen joku kauheen tottelevainen koira, joka vaan alistuu, nin se sit aina vaan alistuileskelee.
395 16 Jos on niinkun tapana olla altavastaajana ja olla tapana alistua, niin se vois olla alistuilla.
396 17 Tehdä sitä samaa eli suostua kontrollin alle sillä tavalla vähän niin kuin hepposesti.
397 18  
398 19  
399 21 Tää on nyt niinku sama asia, tehdä jonkun toisen tahdon mukaan, mutta ettei tää ois vähän niinku vähemmän vakavasti.
400 22 Vähän niinku tehdä semmosta huvikseen. Vähän niinku nöyristellä. Eiku nöyristellä on eri asia. Että on taipuvainen alistumaan. Se vois olla tämä.
    Alistuilettaa
401 12 Joku niinku tuulettais sen takia, että se on alistunut
402 13  
403 14  
404 15 Loppumuoto viittaa taas johonkin teettämiseen, muttei tää sana oo mikään.
405 16 Jos ois tapana alistua ja sitten tekisi mieli olla tällainen
406 17  
407 18  
408 19  
409 21 Tää nyt kuulostaa siltä, että joku olis sellasella tuulella, että tekis mieli taipua jonkun toisen tahtoon.
410 22 Ihan niin kuin henkilö haluais alistua, vaikka se ois vähän niinku mahdotonta.
    Alistuiletattaa
411 12 Mua tekee mieli alistua
412 13  
413 14  
414 15  
415 16  
416 17 Jos olisin tiennyt, mitä alistuilettaa on, niin tää olisi sitten, että laittaa joku toinen tekemään sitä samaa asiaa.
417 18  
418 19  
419 21 Tehdä jollekin toiselle semmonen olo, että sen tekisi mieli alistua. Vähän huolettomasti alistua.
420 22 Tämä ois niinku kierosti ajateltuna, että joku henkilö pakottaa toiset haluamaan sitä, että ne toiset alistuu.
    Alistuiletattua
421 12 Minä haluan, että joku muu alistuu
422 13  
423 14  
424 15  
425 16  
426 17  
427 18  
428 19  
429 21  
430 22  
    Tasata
431 12 Laittaa molemmille saman verran rahaa tilille
432 13 Tasata tilit
433 14 Poistaa jostakin pinnasta epätasaisuus. Tehdä pinnasta sileä.
434 15 Jos vaikka kaatais kahvipannusta viimeiset kahvit, niin ne voi tasata sillei kahden kupin, siis kattoo, että niitä ois sama määrä. Pistää tasan sama määrä.
435 16 Määritellä jokin osiin, ja se että ne osat on niinku samankokoisia.
436 17 Poistaa erilaistavat tekijät.
437 18 No tasata on niinku jakaa joku tasan. Esimerkiks joku ruoka-annos tasataan kahdelle ihmiselle, että kummatkin saa yhtä paljon.
438 19 Laittaa samansuuruisiksi tai samankorkuisiksi tai tasasivuiseksi jokin asia.
439 21 No tehdä jotenkin samanlaisiks tai samanmääräsiks.
440 22 Pistää jotkut määrät niin, että niitä on yhtä paljon. Tai toisaalta sitten vaikka tasata lattia, niinku lanata.
    Tasailla
441 12 Sitten vaan sillei jaeskellaan rahoja, tasaillaan. Ei sillei kovin tarkasti suoriteta sitä toimenpidettä
442 13 Tasailla tilejä
443 14 Ei niin tarkkaa tasaamista.
444 15 Meiän mummu tasaili verhoja. Kun jos me oltiin käyty, se oli kauheen tarkka niistä et ne oli kauniisti, kun me oltiin käyty siellä heilumassa ikkunoissa, niin sit sen piti niinku tasailla niitä meiän jälkeen. Jotain sellasta niinku laajemmassa ja kevyemmässä mittakaavassa kuin että kauheen tarkasti jollai ninkun millimetrillä tasattas tiettyä tarkkaa asiaa.
445 16 Melkein sama merkitys kun tossa edellisellä.
446 17 Olla tapana tehdä sitä tasaamista.
447 18 Taas sellanen keveämpi versio samasta sanasta. Et jos yritetään vähän tasata jotain annoksia kahelle ihmiselle, niin se on sellasta tasailua.
448 19 Se on myöskin ikään kuin lievempi muoto siitä tasaamisesta. Vähän epämääräisempi.
449 21 Toi on vähän niinku sama tarkotus, et tehdä niinku samanmääräsiks, mut vähän sillei huolettomammin.
450 22 Tää ois kans niinku tehdä puolihuolimattomasti tasaiseksi.
    Tasailu
451 12 Tää on vähän samantapainen tapahtuma kuin edellinenkin
452 13 Joku teki jonkun tasailun
453 14 Tapahtuma, jonka aikana, jota tasaaminen on, tapahtuu tasailun aika.
454 15 Joku tyyppi joka aina ois kauheen neuroottinen siitä, että kaikki menee tasan, niin sit sen kaverit voi vitsailla, et taas alko toi tasailu.
455 16 Tää on sitten niinku tehdä tätä tämmöstä tasaamista.
456 17 Sama, olla tapana tehdä.
457 18 No juuri se tapahtuma, missä tasaillaan kahdelle ihmiselle ruoka-annos, niin se on se tasailu.
458 19 Tasailu kuvaa sitten sitä tasailemistapahtumaa.
459 21 Toi on sit niinku se tekeminen kokonaan sellasenaan, mut ei oo enää niinku koko verbinä tai näin.
460 22 Substantiivi siitä edellisestä.
    Tasailullinen
461 12 Henkilö, joka haluaa aina tasata kaiken
462 13  
463 14  
464 15 Sit ne vois luonnehtia sitä henkilöä, joka friikkaa siitä tasailusta, että se on tällanen tasailullinen ihminen.
465 16 Se ehkä niinku voisi olla, että joku aines, joka niinkun voitaisiin tasata johonkin toisiin osiin.
466 17 Jollain on sellainen ominaisuus, että se tasailee, niin se on tasailullinen.
467 18 Jos on vaikka se ruoka-annos siinä ja sitten tota, mitenköhän tän nyt selittäis? Se ruoka-annos on siinä ja sitten tota on vaikka se tietty ruokailuhetki, niin jos siinä tapahtuu sitä tasailua siinä ruokailuhetkessä, niin sillon se on tasailullinen ruokailuhetki.
468 19  
469 21 Kyl toiki vois jäädä mulle oikeesti sillei pikkasen epävarmaks toi merkitys tossa, mut... Mä en itse asiassa, kyllä mä tosta jäisin epävarmaks.
470 22 No se vois jossain yhteydessä olla sama kuin tasapuolinen.
    Tasailullistaa
471 12 Ihminen, joka haluaa saada muut tasaamaan kaikki asiansa
472 13  
473 14 Ei tarkoita mitään. Tai, no ehkä se vois olla, tasailullistaminen niinku, tai tasailullistaa, pistää erilaisia pintoja samaan tasoon, tai tasottaa ne samaan tyyliin.
474 15 Sit se tasaaja ihminen ulkoistais sen tasailun, niin sit siitä tulis tasailullistaa. Elikä se teettäis sen jollain toisella.
475 16 Tää ois sitten ehkä niinku, että tuottaa tämä tasailu.
476 17 Tehdä joku sellaiseksi että sillä on tapana tasata.
477 18  
478 19  
479 21 Täskin nyt tulis mieleen, et joku teettäis sitä vähän huoletonta tasamääräistämistä jollain toisella.
480 22 Tääkin vois mun mielestä olla joku murresana, niinku tehdä tasapuoliseksi.
    Häipyä
481 12 Hävitä, lähteä, mennä pois näkyvistä
482 13 Joku häviää
483 14 Mennä pois ilmoittamatta tai muuten tilanteeseen ehkä sopimattomalla tavalla.
484 15 Feidata, mennä pois.
485 16 Poistua
486 17 Lähteä pois.
487 19 Lähteä, hävitä.
488 21 Häipyä eli poistua. Niin, siis poistua, lähteä paikalta.
489 22 Mennä pois. Ehkä yleensä sillei kiireen kanssa tai jopa joskus vihasesti.
    Häivyttää
490 12 Blurrautua, blurrata, vähitellen häipyy pois näkyvistä
491 13 Vähentää jotakin
492 14 Jos tehdään kahden värin välille ei niinkun tiukkaa rajaa, vaan tehdään semmonen liuku, niin sillon se värien väli niinku häivytetään, jolloin valkoisesta tulee mustaa sellaisen harmaan kautta eikä sillai, että väri vaihtuisi nopeasti.
493 15 Esimerkiks, kun tehdään luonnoksia ja tehdään siihen jollekin kappaleelle piirretään tausta, niin sitten se alkaa vaikka tummansinisellä ja se pikkuhiljaa feidaa vaaleansiniseen ja lopulta valkoiseen ja sit siinä ei oo väriä ollenkaan, niin se on häivyttää.
494 16 Poistattaa
495 17 Saada joku lähtemään pois.
496 19 Tehdä jotakin esimerkiksi himmeemmäksi. Tai saada toinen lähtemään.
497 21 No tää on nyt niinku tavallaan semmonen tehdä jotain vaikka niinku silleen häviäväks. Mulle tulee mieleen jotain esimerkiks maalaamisessa tai jossain niinku, et se jotenkin tota, et rajat jää niinku epäselviks.
498 22 Vaikka jossain tota piirustuksessa voidaan rajapinnat häivyttää sillei taiteellisesti.
    Häivytellä
499 12 Tää on sama, blurrata, häivytellä pois näkyvistä jotain vähitellen
500 13 Koettaa vähentää jotakin
501 14 Tääkin vois liittyä maalaamiseen. Jos seinässä on eri sävyjä, joiden väliset niinku siirtymät on eri tyyppisiä, niin sitä voisi kutsua häivyttelyksi. Eli joissain kohtia pintaa vois olla selvästi nähtäviä värieroja ja toisaalla ne taas vois olla häivytetympiä
502 15 Joku siinä väriä feidailee, niin se häivyttelee.
503 16 Melkein sama merkitys kuin edellisellä, eli poistattaa
504 17 Tää on taas, että tehdä sitä sillä tavalla ei niin vakavissaan.
505 19 Se on ehkä lievempi muoto tosta häivyttämisestä.
506 21 Tää on taas sama niinku häivyttää, mutta taas niinku vähän huolettomammin. Et on vähän niinku tekemässä sitä asiaa, mutta tota.. No joo, en mä osaa sitä enempää selittää.
507 22 No niin, samasta asiasta vois käyttää, että minäpä häivyttelen tässä näitä rajapintoja.
    Häivyttelettää
508 12 Tekee mieli häivyttää
509 13  
510 14  
511 15 Kyllä tästä nyt ymmärtää sen yhteyden häivyttelevyyteen. Ehkä tää vois olla jotain sisäpiirin muotoilijoiden rendausslangia.
512 16 Vähän semmonen puolihuolimaton, että häivytyttää, mutta sillei häivyttelettää
513 17 Teettää jollain toisella se, että joku häipyy pois, mutta että se häipyminen tapahtuu ei niin vakavissaan.
514 18  
515 19  
516 21  
517 22  
    Häivytteletättää
518 12 tekee mieli häivytellä, niin sitten tekee näin
519 13  
520 14  
521 15  
522 16 No tää on sitten taas, että jos teettää jollain tämän saman
523 17 Tässä siihen sotkeutuu kolmas henkilö, eli joku henkilö saa jonkun henkilön saamaan jonkun kolmannen henkilön häivyttelemään sen jonkun asian tai ihmisen.
524 18  
525 19  
526 21  
527 22  
    Hovi
528 12 Juusto, Hovimäki, paikka jossa on jotain kuninkaallisia
529 13 Kuninkaan hovi
530 14 Kuninkaalla on hovi, joka käsittää hänen palvelijansa, hänen lähipiirinsä.
531 15 Seppo Hovi. Kuninkaallisilla on hovi, mutta sitten myös jollain ihmisellä voi olla, vaikka julkisuuden henkilöillä voi olla hovi. Esimerkiksi Kimi Räikkösestä voidaan sanoa negatiivisessa mielessä, että sillä on hovi mukana. Sellasia hännystelijöitä.
532 16 No esmes kuninkaallisilla on hovi. Eli nämä ihmiset, jotka siihen kuuluvat. Osin myös sitä ympäristöä.
533 17 Hovi on se, jota kuningas pitää, johon kuuluu kaikki kuningatar, prinsessat, hovineidot ja muut.
534 18 No Hovi on ainakin se yks sellanen tuorejuustomerkki, jota mainostetaan telkkarissa. Ja se voi olla myös jonkun kuninkaan hovi palatseineen ja muineen.
535 19 Esimerkiksi joku kuninkaan hovi, johon kuuluu palvelusväkeä ja alamaisia.
536 21 No elikkä niinku kuningaskunnissa on tämmönen, mihin kuuluu sit kuningas ja kai jotenki niinku lähipiiri, kuninkaalliset.
537 22 Kuninkaallisten asuinpaikka.
    Hovillinen
538 12 Mittayksikkö, jossa on tietyn verran kuninkaallisia
539 13 Joku omistaa hovin
540 14 Hovissa eläviä ihmisiä voisi kutsua hovillisiksi. Ikään kuin hovin jäsenet ovat hovillisia.
541 15 Jos puhutaan näistä kuninkaallisten hovista, niin joku tällanen hovillinen rituaali. Tai nillä ois tällanen ninku hovin sisäpiirissä oleva tällanen joku etiketti, pukeutumiskoodi tai sananparsi, mitä ne viljelee siellä.
542 16 Esimerkiks tämmönen kuningas vois olla tällanen hovillinen, eli sillä on ympärillään tällanen hovi.
543 17 Hovillinen on henkilö, jolla on hovi.
544 18 No sitten tota joku paikka jossain maailmassa voi olla hovillinen, jos siellä on se hovi. Jos ei ole, niin silloin se ois hoviton.
545 19 Sekin on ehkä vähän siinä ja siinä, käytetäänkö semmosta sanaa, mutta ehkä sen vois ajatella, että... Tai no voi käyttää siinä yhteydessä esimerkiksi, että, ikään kuin voi sanoa vaikka, että huoneellinen ihmisiä, niin sitten kaikki ne hovin jäsenet olis siinä, niin niinku hovillinen väkeä kokoontui viettämään jotakin juhlaa.
546 21 Mä tajuisin tän, et tää tarkottaa jotenkin niinku kuninkaallinen tai jotenkin sillei todella hienotapainen. Mutta ei tää musta kuitenkaan oo ihan suomen kielen sana, tai on se varmaan suomen kielen sana, mutta tota jotekin se mun mielestä on vähän niinku epämääräinen. Mä tajuisin sen, et se ois kuninkaallinen.
547 22 Jos jonkun koti on hirveen hieno tai semmonen, jossa on esimerkiks kauheesti kalliita esineitä, niin siitä kodista vois käyttää tämmöstä sanaa, että onpas hovillinen koti.
    Hovillistaa
548 12 Tapahtuu silloin, kun vaikka jostain paikasta tulee hovi
549 13  
550 14 Jos työläinen pääsee hoviin mukaan, niin hänet voidaan hovillistaa. Pääsee jäseneksi.
551 15 Sit jos ois joku tällanen tallirenki ja se pääsis sitte hoviin, niin sit se hovillistettais. Sais ne hienot polvihousut ja kaikkee peruukkeja ja muuta.
552 16 Luoda tai tuoda jollekin hovi.
553 17 Hovillistaa on tehdä joku henkilö tai paikka sellaiseksi, että sillä on hovi.
554 18 No tää vois olla sellanen, että jos johonkin paikkaan tehdään tai rakennetaan se jonku kuninkaan hovi tai perustetaan se hovi, niin sillon se hovillistetaan se paikka.
555 19 No en ehkä käyttäisi tätäkään sanaa, mutta se voisi merkitä sitä, että otettaisiin ikään kuin hovin jäseneksi tai hoviin kuuluvaksi.
556 21 Mä tajuisin, että tossa nyt tehdään niinku jotain kuninkaalliseks tai hovin arvoiseks tai.
557 22 Tehdä koti jotenkin aristokraattisemman näköiseksi.
    Hovilliste
558 12  
559 13  
560 14 Hovilliste voisi olla joku esine, joka annetaan tämmöselle ihmiselle, joka pääsee hoviin. Joku hovillisuuden symboli.
561 15  
562 16 Tää vois olla jotenkin sellanen hoviin liittyvä, ehkä joku semmonen kuitenkin enemmän esine kuin ihminen. Se, että joka niinkun olisi semmonen tyypillinen hovimaisuuteen liittyvä joku asia tai esine.
563 17  
564 18 Täst mul tulee mieleen sellanen, että tää vois olla joku sellanen määräys tai käsky perustaa se hovi jonnekin. Et jos halutaan hovillistaa joku paikka, niin sit siitä annetaan tällanen hovilliste, et se perustetaan se hovi johonkin.
565 19  
566 21  
567 22  
    Hovillisteilla
568 12 Leikkiä, että sä oot hovissa
569 13 Hovissa asuvilla
570 14 Sitten se työläinen, joka on päässyt hoviin, alkaa hovillisteilemaan sillä hovillisteellaan. Leuhkii.
571 15 Nää on tällasia hengailuun liittyviä sanoja. Et jos se tallirenki ois sieltä edennyt hoviin saakka, niin sit se vois mennä sinne vanhaan työpaikkaansa tallille vähän puuteriperuukki päässä hengailemaan, vähän niin kuin näyttäytymään niille vanhoille työkavereille. Tällasta niinku näyttäytymistä.
572 16  
573 17  
574 18  
575 19  
576 21  
577 22  
    Vero
578 12 Sitä maksetaan valtiolle joka vuosi
579 13 Pitää maksaa veroja
580 14 Vero maksetaan tehdystä työstä ja kaikesta muustakin. Menee valtiolle, kirkolle tai muulle taholle.
581 15 Palkasta maksetaan veroa valtiolle.
582 16 Mitä maksetaan palkasta osa valtiolle. Tai sitten myös noin kuvainnollisesti, että joku asia vie veronsa, eli vaikka siitä jotain saa, niin sen eteen myös jotain menettää.
583 17 Vero on se, jonka valtio ottaa palkasta ja kaikesta muusta.
584 18 Vero on sitä, mitä esimerkiks Suomessa pitää melkein joka asiasta maksaa. Esimerkiks koirista ja autoista ja ties mistä.
585 19 Vero on sellanen maksu, jota täytyy maksaa esimerkiksi palkkatuloista.
586 21 Joo-o, no niitä me maksellaan valtiolle palkastamme, jotta hyvinvointiyhteiskunta toimii.
587 22 Sitä pitää maksaa valtiolle palkasta.
    Veroilla
588 12 Pelleillä verojen kanssa
589 13  
590 14  
591 15 Tämä kustannetaan veroilla, vähän niinku verovaroilla. Tai sit joku, henkilö jossain verotoimistossa vähän niin se vähän veroilee. Eli veroilla.
592 16 Ehkä tää voi kuvailla tavallaan sitä menettämisen osuutta.
593 17 Jotakin tehdään veroilla.
594 18 Tota, tän vois sijoittaa vaikka sellaseen lauseeseen, että joku uusi rakennus rakennetaan vaikka [keskeytyy, koska joku koputtaa oveen ja kysyy jotain], niin eli joku tota uus rakennus, mikä rakennetaan, niin voidaan maksaa esimerkiksi veroilla, tai se ois ehkä oikeemminkin verorahoilla, mutta voidaan sanoa veroilla.
595 19 Veroilla vois tarkottaa... No verbinä se ei ehkä tarkota mitään, mutta sit vois ajatella, että sitä vois käyttää sellasessa yhteydessä, että veroilla voidaan kustantaa jotakin.
596 21 No tää on sit niinku että, osa jostain lauseesta, että mitä niillä rahoilla voidaan tehdä tai jotenkin silleen mä niinku aattelisin. No vaikka, että veroilla ylläpidetään yhteiskuntaa.
597 22 Se vois olla kerätä veroja. Vois olla yksi merkitys.
    Veroilu
598 12 Kieroillaan veron maksun kanssa
599 13  
600 14 Veroilu vois olla sellasta veroilla leikkimistä
601 15 Se verotoimiston henkilö ois tällanen, jotenkin tällanen luihu vaikutus tässä, et se ois tällanen veroilu. Joku vähän kikkailis siellä toisten ihmisten veroilla.
602 16 Ehkä semmosta yleistä, että voidaan ajatella että vaikka niinku veroilmoituksen tekeminenkin voisi olla jollain tavalla veroilua.
603 17  
604 18  
605 19 Tää on toisaalta vastattavissa siihen aikaisempaan viesteilyyn. En mä tiedä, onks näistä kumpikaan semmonen sana, jota käytetään oikeesti.
606 21 No tää ois vähän sellanen ivallinen kommentointi suoraan sanoen verotuksesta. Nyt tää veroilu saa riittää.
607 22 Se vois olla veron keruu.
    Veroiluus
608 12 Ei niin pahaa hujausta, mut semmosta, et kaikki tekee vähän tällaista veroiluusta. Kaikki tekee sitä täyttäessään veroilmoitusta.
609 13  
610 14  
611 15  
612 16  
613 17  
614 18  
615 19  
616 21  
617 22 Jos tämä ois sana, musta tuntuu ettei se oo sana, mutta että jos se ois, se kuvais sitä asiaa, että esimerkiks Suomessa on vallalla tällänen asia, että kerätään veroja
    Veroiluudellinen
618 12 Semmonen täydellinen ihminen, joka kuitenkin täytyy maksaa veroja.
619 13  
620 14  
621 15  
622 16  
623 17  
624 18  
625 19  
626 21  
627 22 Tää ois sama kuin verotuksellinen, verotuksen piiriin kuuluva.
    Otsa
628 12 Päässä nenän yläpuolella
629 13 Päässä on otsa
630 14 Otsa on tuossa pään yläosassa
631 15 Päässä otsa. Nenän ja hiusrajan välissä oleva alue.
632 16 Otsa, eli päästä tämä yläosa.
633 17 Kasvojen yläosa, silmien yläpuolella.
634 18 Otsa on ihmisen kasvojen toi ylin osa tossa hiusrajan alapuolella.
635 19 Kasvojen osa tuolla silmien yläpuolella.
636 21 Se, mikä on meidän päässä tossa silmien yläpuolella, se iso alue.
637 22 Eli niinku naaman, kasvojen yläosa. Silmien yläpuolella.
    Otsasto
638 12 Osasto, jossa on paljon otsia vierekkäin
639 13 Paljon otsia
640 14 Otsasto vois tarkoittaa sellasta, että jaetaan toi otsa useampiin erilaisiin osiin. Kokonaisuuden nimi on otsasto.
641 15 Joku vois varmaan sanoa jonkun henkilön otsasta, että vähän niin kuin otsikko, vähän otsasto. [loppu epäselvää]
642 16 Se vois ehkä kuvailla otsan aluetta laajemmin, tai sitten useampi otsa vois muodostaa tällasen otsaston.
643 17 Otsasto on joku, missä on paljon otsia.
644 18 Tää ois vähän niinku kartasto, mutta otsasto. Se kuulostaa ihan järkevältä, mutta en mä tiedä, mitä se tarkottaa tai tarkottaaks se mitään. [Sit voi painaa punasta, jos ei saa sitä merkitystä tai ei tuu siitä mieleen mitään] Joo, ei siitä tuu.
645 19 No en käyttäis myöskään sanaa otsasto.
646 21 Tajuisinks mä oikeesti, jos joku käyttäis tätä? Se on talletettuja otsia... En mä oikeesti kyl tos vaiheessa tajuis
647 22 Se vois tarkoittaa niinku monien ihmisten otsia. Tai sitten jotenkin murteessa voitas käyttää, että sillon kun otsa-alue näyttää joltain, niin silloin otsasto näyttää joltain.
    Otsastollinen
648 12 Paikka, jossa on paljon niitä hyllyjä, joissa on otsia. Tai henkilö, jolla on pirusti otsia päässä.
649 13  
650 14 Otsastollinen on sitten joku otsaan rinnastettava ilmiö, tai asia, jota voidaan tämmösen otsa-metaforan kautta käsitellä.
651 15  
652 16 Sit jos kuvitellaan, että otsasto olis tällanen missä olis monta otsaa, tällanen monen otsien kokonaisuus, ja sitten joku taho voisi olla tällanen otsastollinen, että sillä olisi hallussaan tällanen monen otsan kokonaisuus.
653 17 Joku henkilö tai muu taho, jolla on paljon otsastoja.
654 18  
655 19  
656 21  
657 22 No se vois olla adjektiivi tosta edellisestä.
    Otsastolliskella
658 12 Hankkia itsellensä lisää otsia
659 13  
660 14  
661 15  
662 16  
663 17  
664 18  
665 19  
666 21  
667 22  
    Otsastolliskelu
668 12 Henkilö, joka makaa vaikka puistossa ja ottaa aurinkoa ja oikein näyttää sen otsia kaikille
669 13  
670 14  
671 15  
672 16  
673 17  
674 18  
675 19  
676 21  
677 22  
    Sotku
678 12 Sekava sekamelska
679 13 On likaista, niin tulee sotku
680 14 Synonyymi epäjärjestykselle. Epäsiisti.
681 15 Epäjärjestys, likaa, paha asia.
682 16 Lika, sekamelska tai vastaava
683 17 Sotku on sitä, kun on epäsiistiä.
684 18 Tää on semmonen, mikä vaikka jonkun pienen lapsen huoneessa voi olla. Leluja hirveesti lattialla ja muutenkin vaikka kauheen likasta, niin sit siellä on sotku. Tai sit se voi olla keittiössä, jossa on ruuantähteitä pöydällä, niin sillonkin siellä on sotku.
685 19 Voi olla joku sekamelska, tahra tai lika.
686 21 Siis ei siisti. Tavarat sekasin, kaikki pitkin poikin. Ei löydä mitään.
687 22 Sotku on epäjärjestys. Yleensä tavaroista käytetään, mutta voi myös käyttää asioista.
    Sotkullinen
688 12 Paikka, joka on täynnä kaikkea sotkua
689 13  
690 14 Minkähänlainen olis sotkullinen? Epäsiisti ihminen voisi olla sotkullinen.
691 15 Ehkä tää vois olla joku murteellinen ilmaisu sotkuisuudesta. Sotkuinen ois niinku oikein, mutta kyllä mä tonkin ymmärtäsin, jos joku mulle noin sanois.
692 16 Joku, jossa on sotkua
693 17 Sotkullinen on henkilö, jolla on sotku.
694 18 Tää on tavallaan ihan ymmärrettävä, mut mun mielestä tää ei oo mikään suomen kielen sana, sotkullinen. Kumpaa mä painan? [Onko sillä sun mielestä merkitys?] No on sillä nyt sillai merkitys, että voi olla joku vaikka keittiö, joka on sotkuton tai sotkullinen, että siellä on sotku, ja silloin se on sotkullinen. On sillä merkitys. Painanks mä sit vihreetä? [No laita se vihree]
695 19  
696 21 Tää ois sit niinku semmonen joku, jolla on sotku. Vähän sama kuin sotkuinen, mut toi ois silleen ninku vähän sen sotkun omistaja.
697 22 Jostain henkilöstä vois sanoa, että sillä on tapana sotkea, niin se on sotkullinen.
    Sotkulliskella
698 12 Leikkiä sen kaiken lian ja sotkun kanssa jotenkin...
699 13 Jos joku sotkee, mutta ei se kyllä ole mitään oikeeta
700 14  
701 15  
702 16 Tää ei kuitenkaan oo ihan sama ku sotkea, mut vois kuvitella, että joku puolihuolimattomasti kulkis jossain tilassa ja sit vähän sillei vähitellen sotkis jotain ympäristöä. Se vois olla tämmöstä.
703 17  
704 18  
705 19  
706 21  
707 22 Sama kuin sotkea, mutta sillai, ettei siihen kiinnitä juurikaan huomiota.
    Sotkulliskelu
708 12  
709 13  
710 14  
711 15 Ehkä ton vois jossain asiayhteydessä ymmärtää, mutta tässä sitä on vaikea hahmottaa, että mitä sillä tarkotettais.
712 16 Tää ois se akti, mitä siinä tehtäs.
713 17  
714 18  
715 19  
716 21  
717 22 Substantiivi siitä.
    Sotkulliskelusto
718 12 Sotkemiseen tarkoitettu kalusto
719 13  
720 14  
721 15  
722 16  
723 17  
724 18  
725 19  
726 21  
727 22  
    Aamu
728 12 Kello kuusi päivästä aamulla
729 13 Aamupäivä
730 14 Vuorokauden ensimmäinen hetki. Aamun jälkeen tulee päivä. Ja aamu on yön jälkeen.
731 16 Päivän alku.
732 17 Aamu on se, joka tulee yön jälkeen.
733 18 No aamu on illan vastakohta, elikkä yön jälkeen tulee aamulla yleensä ainakin, herätään unesta.
734 19 Päivä alkaa aamusta. Illan vastakohta.
735 21 Yön jälkeen tuleva vuorokauden aika. Silloin herätään uuteen päivään.
736 22 Elikkä illan vastakohta. Päivä alkaa siitä.
    Aamuttaa
737 12 Laskea aamuja
738 13  
739 14 Aamuttaminen vois olla joku aamulla tehtävä rituaali, tai ei ehkä rituaali niinkään, mutta tämmönen perinteisesti aamulla tehtävä toimenpide, joka pitää tehdä erityisesti aamulla.
740 16 Tän vois niinku ajatella, että esmes joku tekeminen voitas niinku siirtää aamuksi, tai ajatella että tulen tekemään sen aamulla, niin voisin aamuttaa tällaisen teon
741 17 Tehdä aamuksi.
742 18  
743 19  
744 21  
745 22 Tehdä aamuksi. Eli, no tehdä aamuksi on se, mikä tulee nyt mieleen.
    Aamutattaa
746 12  
747 13  
748 14 Jos jollekin pitää tehdä tällanen aamulla tehtävä toimenpide, niin sitten tämä henkilö tai eläin tai asia pitää aamutattaa.
749 16 Jos tekisi mieli, tai olisi mukavaa, jos olisi aamu, niin sitten mua voisi aamutattaa.
750 17 Laittaa joku toinen tekemään aamuksi.
751 18  
752 19  
753 21  
754 22 Kuulostaa joltain semmosen lapsen puheelta, aamutattaa. Mutta ei se musta oo järkevä.
    Aamutattua
755 12  
756 13  
757 14  
758 16  
759 17  
760 18  
761 19  
762 21  
763 22  
    Aamutatuttaa
764 12 Totuttautua aamuun
765 13  
766 14  
767 16 Vähän myös siihen mielitekoon, että voi kun olisi aamu.
768 17  
769 18  
770 19  
771 21  
772 22  

Back to article